Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Kangasniemen kunnallislehti kertoo laajassa artikkelissaan viime viikolla järjestetystä Etelä-Savon ely-keskuksen ja Kangasniemen kunnan järjestämästä Uusiutuvan energian illasta, jossa kuultiin ensin kolme alustusta ja sen jälkeen käytiin ympäristödialogia kuuden keskustelijan voimin, ja lopuksi yleisökin sai esittää muutaman kysymyksen.
Ensin Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen kertoi vihreän siirtymän mahdollisuuksista maakunnassa. Maakunnan energiastrategian kärjet ovat voimakas sähköistyminen, energia-alan koulutus, huoltovarmuus ja energialiiketoiminnan kehittyminen.
SYKE:n erikoistutkija Santtu Karhinen kertoi Pieksämäen tuulivoimahankkeiden aluetalousvaikutuksista. Kuntataloudelle muodostuu hyötyjä, haitat menevät tarkemmalle paikallistaholle. Pystytäänkö näitä haittoja kompensoimaan vielä enemmän paikallisyhteisön tasolle? Karhinen kaipasi vihreään siirtymään yhteistä visiota.
Asukasnäkökulmaa tuulivoimahankkeisiin toi Riitta Lindgren Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä tuoden esille seuraavia huomioita:
- asukkaiden ja päättäjien suora keskusteluyhteys puuttuu tuulivoimahankkeissa,
- taloudelliset seikat ratkaisevat päätöksissä liikaa,
- kuntien vahva taloudellinen intressi johtaa siihen, että ympäristövaikutukset ja haitat jäävät liian vähälle huomiolle,
- tuulivoimaa koskeva sääntely on heikkoa, eikä suojaa asukkaita riittävästi tuulivoimasta aiheutuvilta haitoilta,
- vaikutukset tulee lain mukaan selvittää, mutta laki ei kiellä merkittävienkään haittojen aiheuttamista, ja siksi hankkeet yleensä esille tulleista haitoista huolimatta etenevät.
Ympäristödialogiin osallistuivat edellä mainittujen alustajien lisäksi kunnanvaltuutettu Ismo Manninen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Susanna Pirttiaho ja Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen.
Keskustelussa tunnistettiin vihreän siirtymän haitat ja hyödyt, mutta myös lainsäädännön ja kuntien rahoituksen puutteet. ”Vihreää siirtymää on ryhdytty toteuttamaan suurella innolla ilman, että on mietitty kunnollisia pelisääntöjä. Viimeistään nyt pelisäännöt olisi laitettava kuntoon, Riitta Lindgren sanoi. Sääntelyä olisi varaa tiukentaa. Sillä varmistettaisiin, että vain vähiten haittaa tuottavat hankkeet toteutuvat.
Myös Heini Utunen tunnisti sääntelytarpeet. Tarvitaan sellaista lainsäädäntöä, millä katsotaan kokonaisuutta. Millä tavalla valtakunnallisesti hahmotetaan alueiden käyttöä vihreän siirtymän näkökulmasta. Hän toi myös esille valtionosuuksien tasausjärjestelmän viallisuuden.
Santtu Karhisen mukaan myös tutkimuksessa on puutteita. Ei ole rahamääräisiä mittareita siitä, miten haitat koetaan. Riitta Lindgren muistutti, että on myös muita arvoja, jotka eivät ole rahalla korvattavissa. Tärkeämpää olisi tarttua haittojen ehkäisyyn.
Myös Anni Mikkosen mielestä sääntelyssä on puutteita, jotka liittyvät ekologiseen kompensaatioon, siihen tarvitaan selkeät säännöt ja toimintatavat.
Valtuutettu Ismo Manninen peräänkuulutti kuntapäättäjien vastuuta miettiä, mikä on se keskitie, millä vihreään siirtymään mennään, ketkä ovat maksajia ja onko se oikeudenmukaista. Susanna Pirttiajo näki, että lopullinen päätöksenteko muodostuu kokonaisuudesta, joten on hyvä, että prosessit ovat pitkiä, ja niiden aikana kertyy tietoa.
Lopuksi myös yleisö sai mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Jyrki Koskinen Valkjärven suojelijoista sanoi, että lakeja säädetään vasta, kun mokia on tehty. Kausiasukas Mirja-Riitta Helenius-Piironen totesi YVA:n tulosten osoittavan Huuhtimäen hankkeelle plussia neljä ja miinuksia 42. Lisäksi asukaskyselyssä 70 % on sitä mieltä, että hanketta ei pidä toteuttaa. Mitkä motiivit vetävät kuntaa jatkamaan hanketta? (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kangasniemen kunnallislehden artikkeliin: www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/9028690 ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Kangasniemen Kunnallislehdessä on hyvin vedetty yhteen energiaillan anti. Iso plussa toimittajalle ja lehdelle. Kuten itsekin päivityksessäni ja kiitoksissani kerroin, Riitta Lindgrenin osuus energiaillan tietoannista oli mittava.
Tekoäly AI (Artificial Intelligence) kertoo näin: "Ekologinen kompensaatio on toimintamalli, jolla ihmisen toiminnan aiheuttama luontohaitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Se on viimesijainen keino, jota käytetään, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Tavoitteena on säilyttää luonnonarvot alueellisesti samana tai jopa parantaa niitä, esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Miten ekologinen kompensaatio toimii? Haittojen ja hyötyjen arviointi: Ensin arvioidaan ihmistoiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamat luonnonarvojen heikennykset (luontohaitta). Vastaavat hyvitykset: Tämän jälkeen toteutetaan vastaavia hyvitystoimenpiteitä, joilla luodaan uusia luontoarvoja. Esimerkkejä hyvitystoimista: Ojitetun suon ennallistaminen Perinneympäristöjen kunnostaminen Luontotyyppien suojeleminen, kuten arvokkaiden alueiden suojeleminen pysyvästi Laadukkaan lahopuun lisääminen metsissä Tärkeitä seikkoja. Viimesijainen keino: Kompensaatiota käytetään vasta, kun muut keinot haitan välttämiseksi tai vähentämiseksi on jo käytetty. Tavoitteet: Tavoitteena on joko saavuttaa "nolla nettohäviö" (no net loss), jolloin luonnon määrä ei vähene kokonaisuudessaan, tai jopa positiivinen netto-vaikutus (net positive impact). Lainsäädäntö: Suomessa ekologinen kompensaatio ei ole vielä täysin lakisääteistä, mutta se on otettu huomioon lainsäädännössä ja sitä on pilotointihankkeissa. Soveltuvuus: Kaikki luontotyypit eivät sovellu kompensaatioon. Esimerkiksi kaikkein uhanalaisimmat lajit ja elinympäristöt jätetään kompensaatiomenettelyn ulkopuolelle." Ekologinen kompensaatio on vallanpitäjien kapulakieltä. Sanankäyttö on vallankäyttöä. Vilpillinen sanankäyttö on vilpillistä vallankäyttöä. Tuulimafiosojen motto on: "Oikein väärin, kokoon käärin."
Tuulivoimajärjestä WindEuropen mukaan Euroopan on nopeasti laajennettava tuulivoimaloiden lapojen kierrätystä, koska yhä useammat tuulivoima-alueet ovat käyttöikänsä päässä. 80 000 MW (eli 27 %) mantereen tuulivoimakapasiteetista tulee teoreettisen käyttöikänsä päähän vuoteen 2030 mennessä, ja vuosittain käytöstä poistettavien lapojen määrä nousee 55 000 tonniin.
Alan toimijat ovat asettaneet kaatopaikkakiellon tuulivoimaloiden lavoille 1.1.2026 alkaen. Komposiittilapojen käsittely on haaste, eikä niitä vielä kierrätetä käytöstä poistamisen jälkeen.
EU:n suunnitteleman uuden kiertotalouslain tarkoituksena on ottaa käyttöön uudet jätekoodit. WindEuropen mukaan tuulivoimaloiden komponentteja sekoitetaan tällä hetkellä rakennusjätteeseen, mikä estää niiden asianmukaisen käsittelyn. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Energiauutisten artikkeliin: www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/euroopan-tehostettava-lapojen-kierratysta.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
7 CommentsKommentoi Facebookissa
Mielenkiinnolla odotan, kenen päälle kulut näistä kääntyvät. Jotenkin tunne, että veronmaksajien loputtomaan piikkiin menevät. Toivottavasti ei. Kalliiksi tämä viherpöhö tulee kaikille, siitä ei päästä mihinkään. Mukaanlukien kiinalaisista myllyistä löytynyt asbesti, oliko se niin että jarrupaloissa sitä oli. Käytännössä sitä jarrupölyä on sitten kyseisessä myllyssä siellä täällä. Mikä on sen kierrätyskuluvaikutus? Rikkana rokassa, tietty. Kun kokonaiskuluja miettii.
Kaikkia kierrätystä pitää kehittää eikä ne tuulimyllyjen lapojen kierrätystarve ole lähelläkään tärkeysjärjestyksen kärkeä!
Trolli Välimaa yrittää ärsyttää nauruhymiöllään. Joten jätetään hänet rauhaan.
View more comments
Tuulivoima ja nanomuovit luonnossa – aliarvioitu riski, kirjoittaa Norjan Teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professori Anne Fiksdahl. Hän on kemisti ja työssään perehtynyt nanomuoveihin.
Mikromuovit ovat vakava ympäristö- ja terveysongelma. Muovituotteet hajoavat mikromuoveiksi luonnossa, maaperässä, vedessä ja ilmassa. Ne kertyvät eliöiden ravintoketjuihin kaikilla tavoilla. Mikromuovia on löydetty myös ihmisten elimistöstä.
Nanomuovien uskotaan olevan terveydelle vielä vaarallisempia kuin mikromuovien. Nanomuovia syntyy mikromuovin hajotessa, se on muovin ”viimeinen vaihe”. Sitä syntyy kaikkialla, missä mikromuoviakin on. Nanomuovia koskeva tutkimus on vielä alussa, ja siitä tiedetään vasta vähän. Nanomuovihiukkaset voivat tunkeutua mikromuoveja tehokkaammin elimistöön, koska ne ovat pienempiä, ja ne voivat läpäistä solukalvot, ja kulkeutua jopa aivoihin, maksaan ja munuaisiin. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Tuulivoimaloiden nano- ja mikromuovipäästöistä raportoidaan liian vähän. Lavat on valmistettu komposiittimateriaaleista ja pinnoitettu muovipohjaisilla pinnoitteilla. Ajan myötä pinnan kuluminen ja eroosio aiheuttavat muovimateriaalin ajoamista, ja mikro- ja nanomuovipölyä leviää ympäristöön voimaloiden käytön aikana. Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen kulumisesta vapautuva mikro- ja nanomuovimäärä vaihtelee suuresti, ja arvioidaan olevan keskimäärin 60 kg tuulivoimalaa kohden vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon käytöstä poistettavien lapojen hävittämisen ongelmat.
Tällä hetkellä tietoa mikro- ja nanomuovin haitoista on jo riittävästi estääksemme muovin hallitsemattomasta käytöstä aiheutuvia ongelmia. Tämä pätee myös tuulivoimaloihin. On mahdotonta poistaa käytöstä suurimpia mikromuovin lähteistä, kuten autonrenkaita, asfalttia, muovituotteita, joilla pyritään kehittämään keinoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tuulivoimaa olisi mahdollista korvata Norjassa muilla energianlähteillä, kuten vesi- ja aurinkovoimalla, biovoimalla ja ydinvoimalla, sanoo Anne Fiksdahl. (Kooste TV-KY ry).
Linkki NTNU:n verkkosivulla julkaistuun kirjoitukseen: www.universitetsavisa.no/anne-fiksdahl-baerekraft-forskning/vindkraft-og-nanoplast-i-naturen-en-u...
Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 julkaisemassa raportissa todettiin tuulivoimaloista mikromuovin lähteenä seuraavaa:
”Polymeeripohjaisten tuuliturbiinien pintojen kuluminen voi olla laajaa, erityisesti turbiinin lapojen etureunalla, joiden nopeudet ovat suuret, usein yli 200 km/h kärjessä, ja erityisesti sateen yhteydessä200. On olemassa useita yrityksiä, jotka korjaavat tuuliturbiineja. Tuuliturbiinin lavat voidaan valmistaa eri materiaaleista ja niillä voidaan käyttää erilaisia suojakerroksia, ja parhaillaan tutkitaan, mitkä niistä aiheuttavat vähiten kulumista201. Lasikuitupolyesteristä valmistettujen tuuliturbiinin lapojen kulumista koskevat ad hoc -laskelmat viittaavat siihen, että se voi olla luokkaa 70 kg lapaa kohden vuodessa tai 70 * 3 = 210 kg turbiinia kohden (pessimistinen)202. Norjassa on 800 tuuliturbiinia, mikä tarkoittaa noin 168 tonnia mikromuovia vuodessa. Alan itsensä optimistisempien arvioiden mukaan 50 grammaa mikromuovia/turbiinin lapa * 3 = 0,15 kg turbiinia kohden vuodessa203, mikä antaisi yhteensä 120 kg. Uskomme, että todelliset päästöt riippuvat tuuliturbiinin tyypistä ja sijainnista sekä siitä, sisällytetäänkö mukaan suuremmat muovinpalat, jotka kuluvat pois, vai vain gelcoat-pinnoite. Tällä hetkellä arvioimme niiden olevan 10–170 tonnia, ja oletamme keskiarvon olevan 50. Tätä on tutkittava lisää kentällä, jotta saadaan luotettavia arvioita.” (google-käännös).
Linkki Norjan ympäristöviraston raporttia koskevaan tiedotteeseen: www.miljodirektoratet.no/publikasjoner/2021/april-2021/norske-landbaserte-kilder-til-mikroplast/
Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU) on Trondheimissa sijaitseva Norjan suurin yliopisto, joka kantaa päävastuun maan teknillisestä korkeakouluopetuksesta. (Lähde: wikipedia).
Norjan ympäristöviraston (miljo-direktoratet) tehtäviin kuuluu ympäristön tilan seuranta, tiedon jakaminen, saastumisen ehkäiseminen jne. (lähde: viraston verkkosivu) ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Tk.TV-KY. oboy. Syntetiska textilier: Som fleece och andra typer av syntetiska material. Transport: Från slitage på bildäck och vägmarkeringar. Industri och tillverkning: Som de plastpellets som används i tillverkningen av plastprodukter och förpackningar. Kosmetika: Vissa kosmetiska produkter innehåller tillsatt mikromuovi. Målning: Färg som flagar av från ytor kan vara en källa. Plaster: Många vanliga plaster som polyeten (PE), polypropen (PP), och polyvinylklorid (PVC) är polymerer som används i allt från förpackningar till rör och golv. Lim och hartser: Vissa lim och hartser, som epoxi och polyuretan, är polymerer som används för bindning, lackering och tätning. Vad ??? Hon talar om Vindkraft. Å nej, Vi tar mer Vindkraft, än Kol/Gas/Olja = Giftigt Avfall 😀😀😀
Noniin Tero Veijalainen vieläkö tekee mieli räkyttää tuulivoimaloiden muovi päästöistä vai ryömitkö häpeissäsi pensaaseen.
Vihdoinkin järjen ääni!
View more comments